Search

Äänestäminen herättää useimmiten kiinnostusta, puolueet pettymystä

Eniten positiivisia tunteita suurimmista puolueista saa aikaan SDP, eniten negatiivisia tunteita perussuomalaiset. Positiivisimmin äänestämiseen kunnallisvaaleissa suhtaudutaan keskustan kannattajien joukossa. Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta, jonka empatia-analytiikkayhtiö NayaDaya toteutti yhteistyössä MTV Uutisten ja YouGovin kanssa.

Maalis-toukokuussa toteutetuissa paneelitutkimuksissa kysyttiin äänestäjien ja eri puolueiden kannattajien tunteita puolueita, puolueiden puheenjohtajien poliittista toimintaa sekä äänestämistä kohtaan. Tutkimukseen osallistui yhteensä yli 4 000 täysi-ikäistä suomalaista. NayaDaya Oy:n tutkimusmetodi ja empatia-analytiikka perustuvat tieteelliseen tunneteoriaan ja Geneven yliopistossa kehitettyyn tunteiden tutkimisen menetelmään.


Noin neljännes puolueiden herättämistä tunteista on positiivisia ja lähes 40 prosenttia negatiivisia. Yli kolmannes vastauksista ilmaisee tunteiden puutetta, mikä voidaan tulkita merkityksettömyydeksi. Yleisimpiä tunteita ovat pettymys, kiinnostus, halveksunta, inho ja myötätunto. Vain viidennes tunteista indikoi positiivista sitoutumista puolueita kohtaan, lähes kolmannes lamaantumista tai välttelyä.


"Osa kansasta näyttää vieraantuneen politiikasta ja puolueista siten, että kokee puolueet yhdentekeviksi. On kuitenkin huomattava, että lähes kaksi kolmannesta kokee ja ilmaisee puolueita kohtaan monimuotoisia tunteita, joilla on olennainen vaikutus käyttäytymiseen – myös äänestämiseen", NayaDaya Oy:n CEO Timo Järvinen toteaa.


SDP positiivisin – silti negatiivisia tunteita enemmän


Positiivisin puolueista on SDP – silti sekin herättää enemmän kielteisiä kuin myönteisiä tunteita. Negatiivisin puolueista on perussuomalaiset, vanavedessään keskusta. Keskusta koetaan puolueista merkityksettömimmäksi.


”Vihreät sitouttaa äänestäjiä eniten sekä myönteisellä että kielteisellä tavalla. Puolue herättää muita useammin kiinnostusta mutta myös suuttumusta ja vihaa – tunteita, jotka voivat johtaa jopa aggressiiviseen käyttäytymiseen”, NayaDaya Oy:n Chief Product Officer Timo Salomäki korostaa.


Vihreät on myös positiivisin puolueiden omien kannattajien joukossa: peräti kahdeksan kymmenestä vihreiden kannattajasta kokee puoluetta kohtaan positiivisia tunteita, useimmiten kiinnostusta, tyytyväisyyttä ja ylpeyttä.


Äänestäminen kiinnostaa eniten keskustan kannattajia


Vaikka keskustan kolmen yleisimmän tunteen joukossa ei ole yhtään positiivista tunnetta (pettymys, halveksunta ja häpeä), puolueen kannattajat suhtautuvat muiden puolueiden kannattajia myönteisemmin äänestämiseen. Keskustan kannattajista lähes kolme neljäsosaa kokee kunnallisvaaleissa äänestämistä kohtaan positiivisia tunteita – ja enemmän kiinnostusta kuin minkään muun puolueen kannattajat.


Perussuomalaiset on ainoa puolue, jonka herättämistä tunteista yleisin on positiivinen: kiinnostus. Silti puolue kerää keskustaakin enemmän negatiivisia tunteita, mm. häpeää, halveksuntaa ja inhoa. Lisäksi perussuomalaisten kannattajat kokevat viidestä suurimmasta puolueesta vähiten positiivisia tunteita äänestämistä kohtaan. Perussuomalaisten kannattajat kokevat myös muita enemmän negatiivisia tunteita ja merkityksettömyyttä äänestämistä kohtaan.


Jos viisi suurinta puoluetta rankataan sen perusteella, kenen kannattajat kokevat useimmiten positiivisia tunteita äänestämistä kohtaan kunnallisvaaleissa, järjestys on

  1. Keskusta

  2. Kokoomus

  3. Vihreät

  4. Sosiaalidemokraatit

  5. Perussuomalaiset

”Kun arvioidaan tunteiden vaikutusta äänestyskäyttäytymiseen, on hyvä huomioida sekä äänestäjien tunteet puolueita kohtaan että eri puolueiden kannattajien tunteet äänestämistä kohtaan. Keskustan tilanne on ristiriitainen: vaikka puolue herättää paljon negatiivisia tunteita, sen kannattajat ovat muita kiinnostuneempia äänestämisestä. On mielenkiintoista nähdä, minkälainen vaalitulos lopulta on erilaisten osatekijöiden yhteisvaikutuksesta”, Timo Järvinen sanoo.


Tuloksia analysoitu MTV:n vaaliohjelmissa ja uutisissa


MTV Uutiset hyödynsi tutkimustuloksia puolueiden puheenjohtajien vaalitenteissä. Lisäksi tuloksia analysoitiin erillisissä ohjelmissa:


MTV:n Uutisaamun uutiset – tunteet äänestämistä kohtaan (kohdassa 2:19):

https://www.mtv.fi/sarja/uutisaamun-uutiset-33001014/torstai-10-6-klo-630-1438979


MTV:n kymmenen uutisten juttu tuloksista, haastattelussa NayaDayan Timo Järvinen (kohdassa 4:47): https://www.mtv.fi/sarja/kymmenen-uutiset-33001001003/perjantai-4-6-klo-2200-1423042


MTV:n Uutis-Liven yksityiskohtaisempia nostoja, haastattelussa NayaDayan Timo Järvinen: https://www.mtv.fi/sarja/mtv-uutiset-live-33001002003/halveksunta-kiinnostus-pettymys-millaisia-tunteita-eri-puolueet-ihmisissa-herattavat-1436382


MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund analysoi suurimpien puolueiden kannattajien tunteita puolueiden puheenjohtajien poliittista toimintaa kohtaan: https://www.mtv.fi/sarja/viiden-jalkeen-33001061000/minkalainen-merkitys-aanestajien-tunteilla-on-kuntavaaleissa-tallaisia-tunteita-puoluejohtajat-herattavat-kyselyiden-mukaan-1428872


Tutkimuksen faktat

  • Tunnedata kerättiin YouGovin online-paneelien avulla: omaa puoluetta koskevat tunteet 5.-11.3. (N=1500) ja 26.4.-3.5. (N=1503) sekä kaikkia puolueita koskevat tunteet 3.-5.5. (N=1003)

  • Otokset kiintiöitiin iän, sukupuolen ja sijainnin perusteella vastaamaan yli 18-vuotiaita suomalaisia

  • Kokonaistuloksissa otosten N=1500 ja N=1503 keskimääräiset virhemarginaalit ovat ±2,2 prosenttiyksikköä ja otoksen N=1003 virhemarginaali ±2,8 prosenttiyksikköä 95 prosentin luottamustasolla

  • Taustamuuttujia ovat ikä, sukupuoli, sijainti, perhe-elämän vaihe, urbanisaatio, tulotaso, ammattiryhmä ja koulutus

  • Data analysoitiin NayaDaya Oy:n kehittämällä empatia-analytiikalla, joka perustuu tieteelliseen tunneteoriaan[1], tutkimukseen[2] ja algoritmiin[3]


[1] Scherer, K.R., Fontaine, J.R.J, & Soriano, C. (2013). Components of Emotional Meaning. Oxford University Press.

[2] Pre-existing scientific research independently conducted and published by the Geneva Emotion Research Group at the University of Geneva.

[3] The Emotional Value Index (EVI) algorithm developed by NayaDaya Inc.


Tutkimusdata ja kaikkia puolueita koskevat tulokset taustamuuttujineen ovat saatavilla.


Lisätiedot


Timo Järvinen, CEO, NayaDaya Oy, timo@nayadaya.com, puh. +358 40 505 7745


Timo Salomäki, Head of Global Growth, NayaDaya Oy, timos@nayadaya.com, puh. +358 40 709 2399


NayaDaya on suomalainen empatia-analytiikkayhtiö, joka tutkii tunteita, käyttäytymistä ja osallisuutta ilmiöiden ja brändien yhteydessä. Tavoittelemme yhdessä asiakkaidemme kanssa kestävää muutosta datan, analytiikan, empatian ja vastuullisen vaikuttamisen avulla. Metodimme perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja algoritmiin. Lisätiedot: https://www.nayadaya.com