Search

Koronarokotteen ottaminen herättää tunteita: kolmannes helpottunut, joka viides pelkää

Tutkimus paljastaa suomalaisten tunteet ja aikeet koronavirusrokotteen ottamista kohtaan. Tulokset palvelevat tunteiden ymmärtämistä, rakentavaa keskustelua ja Covid-19-pandemian torjuntaa. Empatiatutkimus toteutettiin tammikuussa NayaDayan, YouGovin ja Statistan yhteistyöllä.

Selvästi yli puolet (57 %) suomalaisista kokee koronavirusrokotteen ottamista kohtaan positiivisia tunteita. Yli neljänneksellä (27 %) rokotteen ottaminen herättää negatiivisia tunteita. Miehet (61 %) kokevat naisia (54 %) useammin positiivisia tunteita. Negatiivisia tunteita puolestaan koettiin eniten Länsi-Suomessa (32 %) ja vähiten Pohjois- ja Itä-Suomessa (22 %).


Useimmiten Covid-19-rokotteen ottaminen herättää kansalaisissa helpotusta (33 %), pelkoa (20 %) ja kiinnostusta (10 %). Mitä nuoremmista on kyse, sitä yleisempää pelko on: 18-29-vuotiailla pelko on yleisin tunne (pelko 28 %, helpotus 26 %). Vähiten pelkoa kokevat yli 60-vuotiaat (pelko 13 %, helpotus 39 %).


”Pandemian tehokkaan torjunnan kannalta on olennaista, miten tunteet vaikuttavat koronarokotteen ottamiseen. Helpotus kertoo tartunnan ja viruksen leviämisen välttämisestä. Se osallistaa ihmisiä rokotuksen ottamiseen. Pelko puolestaan indikoi vaikeasti hallittavaa uhkaa – välttäminen kohdistuu rokotteeseen. Tulosten perusteella osa kansasta näkee rokotteen ottamisen uhan välttämisenä, osa uhkana”, Head of Global Growth Timo Salomäki NayaDaya Oy:stä sanoo.


Moni kokee, ettei rokotteen ottamisella ole merkitystä: 16 prosenttia kansalaisista ei tunnista mitään tunnetta. Positiivisten ja negatiivisten tunteiden puuttuminen voidaan tulkita merkityksettömyydeksi.


Poliittiset kannat vaikuttavat tunteisiin ja käyttäytymiseen. Hallituspuolueiden kannattajat (70 %) kokevat rokotteen ottamisen positiivisemmin kuin oppositiopuolueiden kannattajat (55 %). Negatiiviset tunteet ovat yleisempiä opposition (31 %) kuin hallituspuolueiden kannattajien (22 %) keskuudessa. Merkityksettömyys on yleisintä sitoutumattomien (24 %) joukossa.


Negatiiviset tunteet johtavat useimmiten rokotuksesta kieltäytymiseen tai epävarmuuteen


Tutkimuksessa esitetyn suoran kysymyksen ja vastausten perusteella noin kaksi-kolmannesta (65 %) suomalaisista aikoo ottaa Covid-19-rokotteen, 14 prosenttia ei aio ottaa rokotetta, yksi prosentti on jo ottanut rokotteen, ja viidennes (20 %) ei osaa sanoa, miten aikoo toimia.


Lähes 90 prosenttia positiivisia tunteita rokotetta kohtaan kokevista suomalaisista aikoo ottaa rokotteen. Negatiivisia tunteita kokevien joukossa rokotuksesta kieltäytyminen (35 %) on rokotteen ottamista (30 %) yleisempää. Yli kolmannes (35 %) negatiivisia tunteita kokevista ei osaa sanoa kantaansa.


”Tunteet korreloivat vahvasti kansalaisten aikomukseen ottaa tai olla ottamatta koronarokote. Ihmiset, jotka aikovat ottaa rokotteen negatiivisista tunteistaan huolimatta, kokevat oletettavasti rokottamattomuuden seuraukset vielä negatiivisempina. Tämä joukko valitsee mielestään kahdesta pahasta pienemmän”, NayaDayan Chief Intelligence Officer Tommi Makkonen tulkitsee.


”Enemmistö suomalaisista kokee koronarokotetta kohtaan tällä hetkellä positiivisia tunteita ja aikoo rokotteen myös ottaa. On kuitenkin syytä huomata, että kun tulokset suhteutetaan koko väestöön, negatiivisia tunteita, useimmiten pelkoa, rokotetta kohtaan kokee noin 1,2 miljoonaa suomalaista. Vastaavasti noin 700 000 kansalaista kokee rokotteen merkityksettömäksi. Tunteiden kehittyminen kuluvan vuoden aikana ratkaisee, miten hyvin epidemia kyetään torjumaan rokotteiden avulla”, NayaDayan CEO Timo Järvinen toteaa.


Terveydenhuollossa koronarokotteen ottaminen jakaa tunteet


Tutkimuksen otoksesta (N=1001) seitsemän prosenttia on hoitajia, sairaanhoitajia tai muita terveydenhuollon ammattilaisia. Covid-19-rokotuksen herättämät tunteet jakautuvat: positiiviset ja negatiiviset tunteet ovat yhtä yleisiä (molempia 44 %). Yli joka kymmenes (11 %) ei koe tunteita lainkaan – tulos tarkoittaa merkityksettömyyttä.


Yleisimmät tunteet rokotteen ottamista kohtaan terveydenhuollossa ovat pelko (33 %) ja helpotus (33 %). Suoran kysymyksen perusteella selvästi yli puolet (57 %) aikoo ottaa rokotteen, 14 prosenttia aikoo kieltäytyä, 12 prosenttia on jo ottanut rokotteen, ja 17 prosenttia ei osaa sanoa, miten aikoo toimia. Negatiivisia tunteita kokevista terveydenhuollon työntekijöistä noin joka kolmas ilmoittaa ottavansa rokotteen. Lähes kaksi kolmannesta aikoo kieltäytyä tai ei tiedä, mitä aikoo tehdä.


”Pandemian hoitamisen kannalta on keskeistä, miten terveydenhuollon henkilöstö suhtautuu koronarokotteen ottamiseen. Negatiiviset tunteet, etenkin pelko, ovat tutkimuksemme mukaan yleisimpiä terveydenhuollossa kuin muiden kansalaisten keskuudessa. Tulos on ymmärrettävä, kun otetaan huomioon, että terveydenhuollon ammattilaiset joutuvat ottamaan nopeasti kehitetyn rokotteen ensimmäisinä. Myös ulkopuolinen paine ja omien vaikutusmahdollisuuksien puute voivat lisätä pelkoa”, Timo Salomäki analysoi.


Pelkoa rokotetta kohtaan voidaan torjua luottamuksella


NayaDayan Timo Järvinen korostaa, että vaikka rokotteen herättämät myönteiset tunteet ovat tällä hetkellä kielteisiä selvästi yleisempiä, negatiivisia kokemuksia ei pidä sivuuttaa. Jos koronavirusepidemia aiotaan taltuttaa rokotteiden avulla, ihmisten huoli on syytä kohdata, hyväksyä ja käsitellä. Pelosta ei päästä eroon sanomalla, ettei rokotetta tarvitse pelätä.


”Kansalaiset tarvitsevat ristiriitaisten mielipiteiden keskellä tosiasioita. Se ei ole ongelma, tiedottaminen hoidetaan mielestäni Suomessa hyvin. Yksinään se ei kuitenkaan riitä, tieteelliset tai tilastolliset faktat eivät pure rittävän hyvin ihmisten tunteisiin ja käyttäytymiseen”, Järvinen painottaa.


Kyse on viime kädessä luottamuksesta. ”Kansalaiset eivät voi itse vaikuttaa rokotteen turvallisuuteen, joten piikin ottaminen edellyttää luottamusta viranomaisiin. Jos luottamusta löytyy, koemme helpotusta ja otamme rokotteen mielellämme – jos ei, koemme pelkoa ja kieltäydymme tai otamme rokotteen vastentahtoisesti”, Järvinen yksinkertaistaa.


Luottamuksen puute on sytyke pelolle ja epäluulolle. ”Luottamuksen vahvistamiseen tarvitaan empatiaa, myötätuntoa ja dialogia, joka kaivautuu toteamuksia, kehotuksia ja yksipuolista vaikuttamista syvemmälle. Ihmiset haluavat tulla nähdyiksi ja kuulluiksi. Todellinen yhteys ja luottamus syntyvät vuorovaikutuksessa, jossa osapuolet paljastavat haavoittuvuutensa – pohjimmiltaan kyse on läsnäolosta ja rakkaudesta”, Järvinen tiivistää.


NayaDaya Oy tukee empatiatutkimuksillaan uudenlaista keskustelua, ymmärrystä, luottamusta ja vastuullista vaikuttamista. Kansalaisten tunteita ja aikeita koronavirusrokotteen ottamista kohtaan tutkittiin yhteistyössä YouGovin ja Statistan kanssa. Online-kyselyyn osallistui tammikuun 2021 lopulla tuhat täysi-ikäistä suomalaista. Tutkimusdata taustamuuttujittain sekä tulokset erilaisten ryhmien keskuudessa ovat saatavilla erikseen sovittavalla tavalla (ks. lisätiedot).


Tutkimuksen faktat

  • Tunnedata kerättiin kahden YouGovin online-paneelin avulla 20.-22.1.2021

  • Otos kiintiöitiin iän, sukupuolen ja sijainnin perusteella vastaamaan yli 18-vuotiaita suomalaisia

  • Muita taustamuuttujia ovat ikä, sukupuoli, sijainti, perhe-elämän vaihe, urbanisaatio, kotitalouden tulotaso, ammattiryhmä, toimiala ja työtehtävä, koulutus, sosiaalisen median käyttö, esimiesasema, puoluekanta ja koronavirusrokotteen ottaminen

  • Kokonaistuloksissa (otos/N=1001) keskimääräinen virhemarginaali on noin ±2,8 prosenttiyksikköä suuntaansa 95 prosentin luottamustasolla

  • Data analysoitiin NayaDaya Oy:n kehittämällä empatia-analytiikalla, joka perustuu tieteelliseen tunneteoriaan, Geneven yliopiston tutkimukseen sekä käyttäytymistä, sitoutumista ja osallisuutta ennakoivaan algoritmiin

Liite: Infograafeja – positiiviset ja negatiiviset tunteet ja tunnejakaumat suomalaisten keskuudessa sekä terveydenhuollossa


Lisätiedot

Timo Järvinen, CEO, NayaDaya Oy, timo@nayadaya.com, puh. 040 505 7745

Timo Salomäki, Head of Global Growth, NayaDaya Oy, timos@nayadaya.com, puh. 040 709 2399


NayaDaya on suomalainen empatia-analytiikkayhtiö, joka tutkii tunteita, käyttäytymistä ja osallisuutta ilmiöiden ja brändien yhteydessä. Tavoittelemme yhdessä asiakkaidemme kanssa kestävää muutosta datan, analytiikan, empatian ja vastuullisen vaikuttamisen avulla. Metodimme perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja algoritmiin. Lisätiedot: https://www.nayadaya.com

Let's be in touch on social media.
  • NayaDaya Inc. on LinkedIn
  • NayaDaya Inc. on Twitter
  • NayaDaya Inc. on Facebook

© 2020 NayaDaya Inc.

NayaDaya and the NayaDaya symbol are trademarks registered with the European Union Intellectual Property Office, and with the United States Patent and Trademark Office, and owned by NayaDaya Inc. ​In addition, the NayaDaya symbol is a trademark registered with the Trademark Office of People's Republic of China, with the Trade Marks Registry of the Government of India, with the Japan Patent Office (JPO), and with the Korean Intellectual Property Office (KIPO). The community design is registered with the European Union Intellectual Property Office and the State Intellectual Property Office of the People's Republic of China.