Search

Oma terveys herättää suomalaisissa tyytyväisyyttä ja pelkoa – harvemmin kiinnostusta

”Maailman terveyspäivänä kannattaa pohtia, miten vahvistetaan kansalaisten ennakoivaa, myönteistä ja sitoutuvaa suhdetta omiin elintapoihin, terveyteen ja hyvinvointiin”, NayaDaya Oy:n CEO Timo Järvinen sanoo.

”Suomi empatian silmin” on tutkimussarja, jonka tänään julkaistavassa osassa kysyttiin kansalaisten tunteita omaa terveyttä kohtaan. Vaihtoehdot (20 tunnetta) perustuvat Geneven yliopistossa kehitettyyn, ihmisen koko tunneavaruuden kattavaan, tutkimusmetodiin[1]. Otos vastaa yli 18-vuotiaita suomalaisia. Tutkimus on toteutettu empatia-analytiikkayhtiö NayaDayan, YouGovin ja Statistan yhteistyöllä. S-ryhmä on ollut mukana tukemassa empatiatutkimusta.


Hieman yli puolet suomalaisista kokee omaa terveyttään kohtaan positiivisia tunteita. Hieman yli kolmanneksen tunteet ovat negatiivisia. Useampi kuin joka kymmenes ei koe tunteita lainkaan – kokemus voidaan tulkita merkityksettömyydeksi. Yleisimpiä tunteita ovat tyytyväisyys (24 %), pelko (16 %) ja helpotus (7 %).


Empathy Evangelist Maria Kausto-Turner NayaDaya Oy:stä avaa yleisimpien tunteiden taustalla olevia merkityksiä sekä niiden toisistaan poikkeavia vaikutuksia kansalaisten käyttäytymiseen:


”Tyytyväisyys kertoo riittävän hyvästä terveydellisestä tilanteesta. Se ei motivoi ihmisiä elämäntapojensa muuttamiseen eikä terveytensä kohentamiseen. Pelko indikoi vaikeasti hallittavia terveydellisiä uhkia. Pelko voi saada ihmiset lamaantumaan tai välttämään haitallisia elämäntapoja. Helpotus kuvaa terveydellisten ongelmien ja huolien välttämistä. Vaikka tunne ei ole yleisesti ottaen erityisen sitouttava, se saa ihmiset tarttumaan terveyttä edistäviin ratkaisuihin”, Kausto-Turner kuvailee.


Naiset (40 %) kokevat terveytensä miehiä (30 %) negatiivisemmin. Pienituloisten naisten joukossa pelko on tyytyväisyyttä yleisempää. Suurituloiset miehet kokevat yli kaksi kertaa useammin tyytyväisyyttä kuin pelkoa.


Tieteellisen käyttäytymismatriisin perusteella oman terveyden herättämät tunteet ennakoivat suomalaisissa useimmiten lamaantumista tai välttelyä (32 %). Lisäksi tunteet aiheuttavat passivoitumista (30 %), sitoutumista (22 %) ja vastustusta (3 %). Naisten (37 %) joukossa lamaantuminen ja välttely on miehiä (27 %) yleisempää.


CEO Timo Järvinen NayaDaya Oy:stä kertoo, että vain viisi prosenttia suomalaisista kokee omaa terveyttään kohtaan ensi sijassa kiinnostusta. Järvinen korostaa, että kiinnostus herää tyypillisesti asiayhteyksissä, joissa yhdistyvät omakohtaiset tavoitteet ja tarjolla on positiivisia, omissa käsissä olevia mahdollisuuksia.


”Miksi kiinnostus omaa terveyttä kohtaan on vähäistä, vaikka ihmiset voivat vaikuttaa terveyteensä valinnoillaan? Yleisimmät tunteet viittaavat terveyden menettämiseen, sairauden välttämiseen tai terveyden riittävyyteen. Mukana on myös merkittävä määrä välinpitämättömyyttä. Maailman terveyspäivänä kannattaa pohtia, miten vahvistetaan kansalaisten ennakoivaa, myönteistä ja sitoutuvaa suhdetta omiin elintapoihin, terveyteen ja hyvinvointiin”, Järvinen sanoo.


Empatia-analytiikkayhtiö NayaDaya ehdottaa ratkaisuksi empatiaa: ”En usko, että haasteena on valistuksen määrä. Voisiko uudenlainen näkökulma terveyteen löytyä empatiasta? Empatian avulla voidaan asettua erilaisten ihmisryhmien asemaan ja ymmärtää tunteita, jotka vaikuttavat ratkaisevalla tavalla kansalaisten valintoihin ja terveyteen. Tämä on olennaista, kun rakennetaan hyvinvointia koronapandemian aikana ja sen jälkeen”, Järvinen toteaa.


Lataa ja lue maksuton tutkimusraportti infograafeineen.


Tietoa vuosittain 7.4. vietettävästä Maailman terveyspäivästä: https://www.who.int/campaigns/world-health-day/2021


Tutkimuksen faktat

  • Tunnedata kerättiin YouGovin online-paneelin avulla 25.-27.11.2020

  • Otos kiintiöitiin iän, sukupuolen ja sijainnin perusteella vastaamaan yli 18-vuotiaita suomalaisia

  • Muita taustamuuttujia ovat ikä, sukupuoli, sijainti, perhe-elämän vaihe, urbanisaatio, kotitalouden tulotaso, ammattiryhmä, koulutus, sosiaalisen median käyttö ja puoluekanta

  • Kokonaistuloksissa (N=1002) keskimääräinen virhemarginaali on noin ±2,8 prosenttiyksikköä suuntaansa 95 prosentin luottamustasolla

  • Data analysoitiin NayaDaya Oy:n kehittämällä empatia-analytiikalla, joka perustuu tieteelliseen tunneteoriaan[2], Geneven yliopiston tutkimukseen[1] sekä käyttäytymistä ja osallisuutta ennakoivaan algoritmiin[3]

[1] Pre-existing scientific research independently conducted and published by the Geneva Emotion Research Group at the University of Geneva.

[2] Scherer, K.R., Fontaine, J.R.J, & Soriano, C. (2013). Components of Emotional Meaning. Oxford University Press.

[3] The Emotional Value Index (EVI) algorithm developed by NayaDaya Inc.


Lisätiedot

Timo Järvinen, CEO, NayaDaya Oy, timo@nayadaya.com, puh. +358 40 505 7745

Maria Kausto-Turner, Empathy Evangelist, NayaDaya Oy, maria@nayadaya.com, puh. +358 40 353 5851

Timo Salomäki, Head of Global Growth, NayaDaya Oy, timos@nayadaya.com, puh. +358 40 709 2399

NayaDaya Inc. is an empathy analytics company that reveals the way emotions and behavior interact with phenomena and brands. Through data, insight, empathy, and impact, we empower organizations, authorities, brands, and leaders to strive for a sustainable change. If you respect science, empathy, and data, we would love to discuss with you. News and further information: https://www.nayadaya.com

Let's be in touch on social media.
  • NayaDaya Inc. on LinkedIn
  • NayaDaya Inc. on Twitter
  • NayaDaya Inc. on Facebook

© 2020 NayaDaya Inc.

NayaDaya and the NayaDaya symbol are trademarks registered with the European Union Intellectual Property Office, and with the United States Patent and Trademark Office, and owned by NayaDaya Inc. ​In addition, the NayaDaya symbol is a trademark registered with the Trademark Office of People's Republic of China, with the Trade Marks Registry of the Government of India, with the Japan Patent Office (JPO), and with the Korean Intellectual Property Office (KIPO). The community design is registered with the European Union Intellectual Property Office and the State Intellectual Property Office of the People's Republic of China.